Nytpä peräännyn anteeksipyytäen harrastamastani ruotsalaisdekkarittarien yhden tähden yhteenniputuksesta. Larsson oli tehnyt dekkariinsa mukavasti taustaselvitystä. Kahden aikakauden tarinat etenivät kirjassa sopuisan ja sopivan rytmikkäinä. Loppuratkaisu sai näin pelkästään parilla viimeisellä kirjan sivulla selostettua syvemmälle luotaavan selvityksen. Tässä dekkarissa kahden eri aikakauden kertomukset toimivat kivasti yhteen.Pohjoisen luonnon - osin mystiikankin - kuvaamisesta myös pidin. Kirjassa tätä mahdollisuutta oli hyödynnetty hyvin ja se oli ehdottomasti kirjan parasta antia. Sen syvempää elämänmenon pohtimista kirjassa ei ollut, mutta toisaalta dekkarin vahvuudet voivat olla myös edellämainittuja. Kolme tähteä!
