Slaughterin -sarja menee nyt hieman epäjärjestyksessä, mutta lukemista se ei haittaa. Kahdessa kirjassa, Pelon huone ja Kivun jäljet, nainen on ollut raiskauksien, silpomisten ja pedofilian kohteena. Sama teema näyttää jatkuvan Triptyykissä. Paljon naisiin kohdistuvaa monenlaista väkivaltaa - hyvin raakaa suoraa ja epäsuoraa - jää pimentoon, mitätöidään tai ei suhtauduta asiaankuuluvalla tavalla. Siinä mielessä teema on esilläpidettävä, aina ajankohtainen ja tärkeä tämätyyppisessä kirjallisuudessakin.
