Kirja on hitusen pehmeämpi versio tyypillisestä amerikkalaisesta toimintajännäristä. Will Trent ja Faith Mitchell ovat saaneet kirjalijalta epätäydellisiä, ymmärrettävän inhimillisiä, rikkonaisia ja rakastettavia piirteitä, jotka pehmentävät dekkarin niin kovin aktiivista tekemistä ja toimintaa. Epilogi oli koskettavin, prologi jännittävä ja välissä sitten suhattiin enemmän tai vähemmän yötä päivää ympäriinsä.Kirja oli hyvä valinta edellä lukemani pohjoismaisen umpipussimaisen hengittämättömän päänsisusmöyhnäämisen vastapainona. Tässä suhteessa kovin virkistävä vaihteluvalinta. Will Trentin ja Faith Mitchellin henkilöhahmot piirteineen saavat mieluusti tarttumaan sarjan kolmanteen teokseen, jonka tapahtumapaikkana ei ole miljoonakaupunki Atlanta, mutta kuitenkin saman osavaltion pikkukaupunki.
Pedofilia aiheena on iljettävä, mutta valitettavan ajankohtainen. Myös useat pohjoismaiset dekkaristit ovat viimeaikoina tarttuneet tähän aiheeseen kuten ymmärrettävästi näin myös amerikkalaiset. Suomalaisista dekkaristeista ei nyt juuri tätä kirjoittaessa tule tämän aiheen käsittelijänä ketään mieleen, mutta saattaahan niitä olla. Suomessakin aihe on ajankohtainen.
Tuli mieleen kirjaa lukiessa hauska detalji. Siinä missä amerikkalainen käyttää vapaapäivänsä erilaiseen tekemisen vapauteen, minä puolestani harvoina vapaahetkinä pidän kotosalla olosta, suunnittelemattomuudesta, aikatauluttomuudesta, kaikesta tekemättömyyden ihanuudesta. Erilaistapa on.
