Olen aina ollut jostain kumman syystä hyvä sekoittamaan kirjailijat Arne Dahl, Kjell Ola Dahl ja Ronald Dahl. Tähän joukkoon voisi lisätä vielä Håkan Nesserin ja Åke Edwarssonin, vaikka näillä viimeksi mainituilla ei ole edes mitään samantyyppistä nimessään kuin kolmella ensimmäisellä. Jokin sanasokeus kaiketi....Häkan Nesseriin tutustuin vuodenvaihteessa, siis aika hiljakkoin, kun hän aloitti uuden sarjansa. Suomalaisen kirjakaupan 40% remonttimyynti 3 euron poistomyynteineen tutustutti minut puolestaan Kjell Ola Dahliin ja hyvä on, että teki stopin sekoittamissokeuteeni! Suotta ei ole KO Dahlin dekkari aikoinaan tullut palkituksi!
Sympaattisia molemmat herrasmiehet - Frolich ja Gunnarstranda, vaikka kuulustelevatkin epäiltyjä niin tylysti ja säälimättömästi, että lukijakin meinaa tuskastua moiseen sanatarkkaan pyöritykseen ja vatkaukseen. En tarkoita siis lukijana tuskastumista, mutta tuskastumista siihen, mikäli itse olisin moisen sanatarkan vetkaamisen kohteena. Ja kuulusteltavat selviävät niin hyvin! Itse putoaisin kyllä tulkintojen analysoinnin tarkasta etenemisestä kuin eno veneestä. Älykkäitä poliisimiehiä, täytyy myöntää. Jälleen kerran löysin niin intensiivisvetoisesti kirjoitetun dekkarin, että omat lauantaipäivälle suunnitellut työt ovat kadonneet mielestä kuin tuhka tuuleen! Pakkohan tämä oli loppuun saakka lukea. Ja mikä ilo, vielä kolme kappaletta kolmen euron Dahlia hyllyssä odottamassa! Neljä tähteä! Erinomainen dekkari! Suosittelen lämpimästi!
