Naiset esiintyy Sipilän uusimmassa sivuosissa: rikoksentekijöinä, huorina tai turhanpäiväisinä mäkättäjinä. Eipä siinä sen ihmeempää. Tyylilajissaan uusin on entinen, omanlaisensa. Ei huono jos ei suurempia intohimojakaan herättävä. Vähän tasapaksu Sipilä. Ei pohdituttanut millään lailla jälkikäteen, mitä myös hyvät dekkarit voivat tehdä. Eikä samoilla kuvioilla (kieli, kosto, poliisin seurantamenetelmät) voi brassailla kovin monta dekkaria eteenpäin. Samat kirjalliset tehosteet käytössä. Mutta ei huonokaan. Parempi kuin monet muut suomalaiset. Paljon entisentoistoinen eikä niinkään takakannen lupaama. Vähän valju.
