Miten minä sanoisin... sellasella suurella sudilla tai implisiittisesti käsitän ratkaisun ja juonen, mutta niissä pienissä ykstyiskohdissa (että miten ne stemmaavat koko suureen stooriin) olen ulkona kuin eno veneestä. Siis tämä amnesia, neuroleptien käyttö/lopetus, hallusinaatiot, paranoia, väkivaltaisuus jne. Yleensä, kun dekkarin lukee, niin lopussa on palaset- kohdalleen-klik (tai sitten tekstin välillä on sellaista epäolennaista sekoittavaa, joka on vain nykäisyn tyyppistä ja jää lopussakin auki), mutta nyt täytyy sanoa, että lopussa kuului vain klok klok, kun rattaat päässä pyörivät hiljalleen tyhjää.
Ehkä luen väärin, pitäisi antaa suuren stoorin olla ja unohtaa ne pikkudetaljit. Mutta jos ajatellaan vaikka väkivaltaisuutta, johon kokeiltiin erilaisia hoitomuotoja (keskeistä), niin kumman päähenkilötyypin väkivaltaisuuteen yritettiin vaikuttaa Danielsin vai Laeddesin? Mietin tätä suhteessa loppuratkaisuun, oliko loppuratkaisu onnellinen/onnistunut vai ei. Ääh, kaikkea tuollaista ja monta muuta…
