sunnuntai 14. syyskuuta 2008

Nesbo J: Lumiukko

Lumiukosta en jostain syystä aivan niin paljon pitänyt kuin muista. Ehkä Vargasin Adamsbergin jälkeen Nesbon Hole pelaa samanlaisilla kuvioilla: päähenkilö saa hirvittävän yhtäkkisen puoli-intuitiivisen neronleimauksen ja käskee muita toiminaan tavalla, joiden tarkoituksesta heillä ei ole aluksi höykäsen pölähtämää käsitystä. Kai olisi pitänyt lukea väliin jonkunlainen muuntyyppinen. Pesuallaskohtauksissa oli ehkä vähän "hyvä myynti ja hyvin kaupaksi" sävy. Tiedä häntä sitten... Jaa... minun mielestäni olen parempaakin Nesbota lukenut. Väkinäisiä pätkiä uusimmassa.